Se on selvää, että työ on Suomessa kallista ja tuottavuus on liian alhainen. Minusta keskeisimmät ongelmat ovat yhtäältä liian kalliit työvoimakustannukset (ei vain palkat) työnantajille ja edelleen loppuasiakkaille sekä toisaalta palkansaajien kannalta kohtuuttoman kova verotus.

Meidän on saatava aikaan vähemmällä tai nykyisillä työvoimakustannuksilla enemmän ja työn tekemisestä tulisi tehdä entistä halutumpaa. Edellä mainitun tehokkuusnäkökulman lisäksi tähän liittyvät myös usein esillä olevat työhyvinvointi ja -viihtyvyystekijät, jossa meillä esimiehillä on paljon tehtävää. Securitaksen työväline työtyytyväisyyden arviointiin on Henkilöstökysely, joka järjestetään vuosittain ja nyt  tulevana syksynä. Kyselyn perusteella laaditaan työpisteissä suunnitelmat, joihin valitaan yhdessä 1-3 konkreettista kehityshanketta tehdäksemme huomisesta tätä päivää paremman.

Onko muutoksen aika?

Keväällä sisäministeriön julkistaman sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan (linkki selontekoon s.14)
”Sisäisessä turvallisuudessa huolta aiheuttivat erityisesti kansainvälinen terrorismi, turvapaikkaa hakevien määrän kasvu, kehitys Venäjällä ja kyberuhkat. Varautuminen turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun arvioitiin huonoksi. On kuitenkin huomattava, että erilaisten arvioiden mukaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat enemmän näkyvät järjestyshäiriöt sekä mielikuvat erilaisista turvallisuusuhkista kuin varsinainen rikollisuus tai todelliset turvallisuusuhkat”.

Johtopäätökseni edellisestä on, että turvallisuusvalvonnan pitää olla näkyvää ja toimintaa rauhoittavaa. Tässä on paljon tehtävää niin viranomaispuolella kuin myös omatoimisessa suojautumisessa kuten vartioinnissa.

Syyskuussa käynnistyi niin ikään sisäministeriössä sisäisen turvallisuuden strategian laadinta. Nopealla aikataululla etenevän hankkeen  päätavoite kuvataan seuraavasti: ”Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa”. Lisätietoja hankkeesta löydät tästä linkistä.

Toivon ja uskon, että nyt on aika aidosti arvioida, missä kulkee julkisen ja yksityisen toiminnan raja sekä erityisesti mitä kaikkea voidaan tehdä yhdessä. Olemme kuitenkin samassa veneessä ja tavoitteena on turvallinen, kilpailukykyinen, toimiva ja oikeudenmukainen pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tämä ei tietenkään tarkoita olennaisten tehtävien siirtämistä viranomaisilta yksityisille, vaan toivottavasti enemmän yhteistyötä: yhteisiä tavoitteita ja vuorovaikusta, nykyteknologian hyödyntämistä siten, että viranomaiset voivat enemmän ja paremmin keskittyä vastuualueensa kovaan ytimeen. Yksityisen turvallisuusalan rooli voi olla viranomaisia avustava, kuten nykyisen järjestyslain järjestyksenvalvojaa koskeva säätely sanoo, ”poliisin apuna”.

Digitalisaatio, suuria harppauksia vai pieniä askeleita

Digitalisaation pelätään vievän työpaikkoja, mikä väistämättä usealla toimialalla on edessä tulevaisuudessa.
Me kuitenkin uskomme, että turvallisuusalalla työpaikkoja ei tule suurissa määrin katoamaan, vaan työtehtävät tulevat muuttamaan luonnettaan. Uskon, että tehtävissä korostuvat nykyteknologian hyödyntäminen ja päätehtävien ohessa hoidettavat palvelutehtävät. Toivonkin, että jokaisella työpaikalla tehdään oma-arvio, voimmeko tehdä, tehtävän tarkoitus huomioiden, toisin - ja tehokkaammin.

Ollaan jokainen mukana muutoksessa – muutoksen tekijöinä tässä hetkessä, koska huominen voi olla liian myöhään. Tämä edellyttää teiltä rohkeutta asiakkaina ja meiltä aktiivisuutta palveluntuottajina. Yhteinen nimittäjä muutokselle on palvelumuotoilu, jossa kaikkea ei tarvitse keksiä tyhjästä. Toivon, että Securitas-verkosto voi tarjota runsaasti hyviä esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä edelleen jalostettavaksi. Uskon digitalisaation pieniin omatoimisiin askeliin enemmän kuin suuriin harppauksiin, joita varmaan ja toivottavasti myös tullaan näkemään.

Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö muuttuu 2017 alussa

1.1.2017 astuu voimaan uudistettu laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Uudistuksen myötä yksityisten turvallisuuspalveluiden sääntely selkeytyy siinä mielessä, että vartioimis-, järjestyksenvalvonta- sekä turvasuojaustoimintaan liittyvä keskeinen sääntely löytyy yhdestä ja samasta laista. Vartioimistoiminnan jo ollessa luvanvaraista myös osa järjestyksenvalvoja- sekä turvasuojaustoiminnasta muuttuu lakiuudistukseen sisältyvän siirtymäajan jälkeen luvanvaraiseksi elinkeinoksi.

Keskeiset muutokset toimivaltuuksien osalta ovat mm. vartijan oikeus vartioimisalueelle pääsyn estämiseen, tietyissä tilanteissa kiinniotetun luovuttamatta jättäminen poliisille ja tämän vapauttaminen sekä järjestyksenvalvojan oikeus ottaa kiinni rikoksesta epäily.

Velvollisuuksien osalta keskeisiä muutoksia ovat mm. vartijan velvollisuus toimittaa tapahtumailmoitus viipymättä poliisille, mikäli edellytykset kiinniotetun vapauttamiselle täyttyvät, järjestyksenvalvojan velvollisuus henkilöön kohdistuvan toimenpiteen perusteen ilmoittamiseen, järjestyksenvalvojan velvollisuus laatia tietyistä tapahtumista tapahtumailmoitus sekä järjestyksenvalvojan salassapitovelvollisuus. Katso alla olevasta videosta mitä muutoksia uusi laki pääpiirteissään tuo tullessaan toimitusjohtajamme Jarmo Mikkosen sanoin.

Muista näkyä ja kunnioitetaan suojatietä

Ensimerkit syksyn tulosta ovat jo ilmassa. Illat pimenevät ja näkyvyys heikkenee. Muistetaan heijastimen käyttö ja pakkasen aiheuttaman liukkaan kelin varotoimet; autoon ja pyörään talvirenkaat ajoissa ja sään mukaan jalkineet niin lenkille kuin muutoinkin ulkona liikkuessa. Pienillä arkisilla varotoimilla vältytään ikäviltä ja joskus isoiltakin seuraamuksilta. Myös suojatie on paikka, missä meidän kaikkien pitäisi voida turvallisesti kulkea tietä ylittäessämme. Muistetaan kunnioittaa sitä, kuten uutiskirjeemme videossa myös Jussi69 tekee.

Turvallista syksyä,

Jarmo Mikkonen
toimitusjohtaja