22.9.2020

Arvoisa lukija,

Pandemia on lyönyt yhteiskuntamme kylkeen ”pelti rytisten”, vai onko sittenkään? Ovatko monet haasteet vain seurannaisvaikutuksia ja jopa ainakin osittain itse aiheutettuja?

Tätä hyvin poikkeavaa aikaa tutkitaan varmaan suurella mielenkiinnolla jälkikäteen. Itse kullakin meni oma aikansa ihmetellessä mistä tässä on kysymys, mihin kaikkeen tämä vaikuttaa ja olemassa olleita varautumissuunnitelmia jouduttiin uudelleen arvioimaan.
Monessa asiassa meidän tarkkarajaisesti säädelty yhteiskunta ei pystynyt reagoimaan nopeasti uuteen tilanteeseen, jossa olemassa olevat prosessit eivät vain toimi. Varmaan ihan pienempiä murheita kokonaisuudessa meille olivat esim. lakiin perustuvat kertauskoulutukset ja lupahallinto – mutta ongelma sekin rikkana rokassa. Yhteiskunnan pitäisikin arvioida poikkeustilanteessa pienten byrokraattisten haasteiden ratkaisemista joustavasti ja nopeasti – vapauttaakseen resurssit isojen haasteiden ratkaisemiseen. 

Työterveyshuolto tukena koronakriisissä

Tässä uutiskirjeessä sivutaan vahvasti koronapandemiaa. Halumme myös avata työterveyshuollon prosessiamme, jossa terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri ja keskeinen rooli. Bisneksessämme ihmisten työ – meidän toimeenpanokyky kaikissa tehtävissä, on aivan keskeisessä roolissa. Sen taustalla ovat tietysti osaaminen ja motivaatio, mutta perustan muodostaa työterveys. Työterveyslääkärimme Kaj Holopainen on jo vuosia johtanut työterveyshuollon prosesseja ja hänen asiantuntijuus oli meille keskeinen vahvuus pandemiaan valmistautumisessa ja johtamisessa. Tämän päivän turvallisuubisneksessä ei riitä vain alan perusbisneksen osaaminen, vaan tarvitsemme monen muun toimialan erikoisosaamista. Työterveyshuolto on vahvasti säädeltyä, valitettavasti Suomessa yleisesti vain luisunut liikaa sairauden hoitoon ennakoivan työterveyshuollon sijaan. Kaj ammattilaisena kertokoon enemmän:


Securitaksen työterveyslääkäri Kaj Holopainen

”Poikkeusolot ja erilaiset kriisit ovat usein äkillisesti alkavia, odottamattomia ja ei-toivottuja tapahtumia, joihin emme useinkaan ole riittävästi valmistautuneet. Ne paljastavat usein organisaation heikkoja kohtia ja valuvikoja, joita emme normaalioloissa kykene havaitsemaan ja siksi kriisi on erilaisten avautuvien uusien havainnoimisen, huomioimisen ja oppimisen tehojakso. Emme liioin voi välttyä myöskään koronapandemian luomilta ristiriidoilta, joita ovat mm. lisääntynyt suojautumisen/ eristäytymisen tarve ja samanaikaisesti huoli kuluttajakäyttäytymisen hiipumisesta.

THL on ottanut koronapandemiasta informoimisen suhteen merkittävää roolia, joka tyydyttänee useimpien kansalaisten keskeisen tiedontarpeen tasapainoisella tavalla. Sen johtamaa linjaa työterveydenkin on ollut suhteellisen helppo tähänkin saakka tukea. Terveydenhuollollinen poikkeusaika on herättänyt runsaasti ajatuksia ja mielestäni terävöittänyt jo aiemmin olemassa olleita ajatuksia, joita kannattavien yritysten kannattaisi omassa toiminnassaan pohtia.

Tiedonanto, ohjaus ja yhteydenpito sekä tavoitettavuus ovat selvästi korostuneet poikkeusajan keskellä. Toimiminen yhtiön omassa kriisiryhmässä kokemuksemme mukaan helpottaa kaikkea tätä sekä antaa mahdollisuuden myös ylimmän johdon kanssa vuorovaikutukseen, ja asiantuntijuuden hyväksikäyttöön nopeasti kehittyvissä tilanteissa päätöksenteon tukena. Etenkin ydinliiketoiminnan kannalta olisi tärkeää, että ulkoisissa uhkatilanteissa yritys pystyisi itsenäisesti synnyttämään riittävän yhtenäisen tilannekuvan ja ennusteen tulevasta yleisen saatavilla olevan tiedon lisäksi, jonka turvin se pystyy linjaamaan nopeastikin toimenpiteitä ja vastaamaan yhtiön yksilöllisiin tarpeisiin.

On hyvin mahdollista, että kuluva pandemia ei jää viimeiseksi tai joudumme sopeuttamaan elämistä ja työskentelyä pidemmän aikaa erilaiset terveysuhat huomioiden. Tämä saattaa vaatia sekä henkilökohtaisella että yritysjärjestelyjen tasolla yhä enemmän uudenlaisia ratkaisuja ja totutuilta poluilta poikkeamista.”

Jokaisen oma ja vastuullinen käytös ratkaisee tulevaisuuden

Tätä kirjoitettaessa yhteiskunta on valmistautumassa tartuntamäärien nousuun. Toki toiveissa on, että josko tästä selvitäänkin vähällä. Asiantuntijoillakaan ei ole selvää kuvaa miten tilanne etenee, joten ei voi kun toivoa parasta ja valmistautua pahimpaan. Toivottavasti yhteiskuntamme ei sulkeudu, koska siitä kärsivät kaikkien meidän lisäksi eniten ne, joiden tilanne on heikoin jo muutenkin. Pelkoon ei ole syytä, mutta varovaisuuteen ja valppauteen on. Niin tai näin, me Securitaksessa olemme lähteneet tavoitteesta toiminnan pyörittämisestä niin normaalisti kuin mahdollista. Terveyteen ja turvallisuuteen panostetaan kaikin keinoin. Uskomme, että monet asiat kuten päivittäinen turvallisuustyö, asiakastapaamiset ja erilaiset tilaisuudet voidaan hoitaa turvallisesti. Meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, historiaa ja ennusteita kuunnellen tämä ei ole varmaan viimeinen pandemiahaaste. Rakennetaan askel askeleelta tiekartta, miten me olemme valmiimpia kohtaamaan tulevat haasteet.

Kuten useissa asioissa vaikuttavuus on paljolti kiinni ihmisten toiminnasta – sanamukaisesti omissa käsissämme.

Muistetaan myös tulevan syksy ”tavalliset” turvallisuusuhkat. Varmistaudutaan liukkaisiin keleihin hoitamalla liukkauden esto niin kiinteistöissä kuin omissa jalkineissa sekä pakkasiin tarvittavilla jäätymissuojauksella. Pyritään jokainen helpottamaan terveydenhuollon kuormitusta perusinfluenssakaudelta, kuten koronaltakin, ja jaksetaan huolehtia edelleen käsi- ja yskimishygieniasta, muistetaan turvavälit ja käytetään kasvomaskia suositusten mukaan.

Turvallista syksyä kaikille,

Jarmo Mikkonen
toimitusjohtaja

Takaisin