Kamerajärjestelmien avulla hälytyskeskus pystyy vastaanottamaan reaaliaikaista tilannekuvaa asiakaskohteista.

Toni Hirvikoski (kuvassa) toimii Hälytyskeskuksessa päiväesimiehenä.
– Normaali työpäivä lähtee liikkeelle edellisen yön tapahtumien kertaamisella yövuoron esimiehen kanssa. Asiakkaat sekä Securitaksen vartio-osastot valtakunnallisesti lähettävät työpyyntöjä ja ennakkoilmoituksia sähköpostitse. Rakennamme ja päivitämme olemassa olevia sekä uusia ohjeistuksia asiakkaidemme toiveiden mukaisesti. Järjestelmien ja laitteiden ylläpito sekä henkilöstön tukeminen on olennainen osa työvuoroa, Hirvikoski kertoo työpäivän kulusta. 

Käsiteltyjä hälytyksiä vuonna 2020 lähes 1,5 miljoonaa 

Tyypillisten murto-, palo-, kylmälaite- ja kiinteistöteknistenjärjestelmien lisäksi valvontaa voidaan kohdistaa lukuisiin muihin eri asioihin. Vartijakutsupainikkeilla henkilökunta voi hälyttää pikaisesti apua ja tämän tukena voidaan käyttää puheyhteyttä, paikannuspalveluita sekä kuulutusjärjestelmiä. Hälytyskeskus pystyy valvomaan esimerkiksi, että yksin työtä tekevällä henkilöllä on kaikki hyvin tai että henkilökunta on saapunut varmasti paikalle, kun myymälän tulisi olla auki.
– Otamme vastaan vuosittain arviolta 500 000 puhelua ja käsiteltyjen hälytysten määrä oli vuonna 2020 lähes 1,5 miljoonaa, Hirvikoski avaa lukuja.

Hälytyskeskuksen toimintaketju on automatisoitu niin, että tieto hälytyksestä saadaan mahdollisimman pikaisesti eteenpäin. Jos hälytystehtävän hoitaminen edellyttää vartijan paikalle lähettämistä, saadaan tehtävä välittymään sähköisesti suoraan partion kämmenlaitteeseen. Hälytyskeskus valvoo, että tehtävät otetaan vastaan, hoidetaan ajallaan sekä raportoidaan perusteellisesti asiakkaalle. Jos tapahtumaketjun aikana tapahtuu muutoksia laitteiston tilassa tai uusia havaintoja kameravalvonnassa, voidaan näistä lähettää tieto partiolle reaaliajassa, jolloin vartijalla on kaikki mahdollinen informaatio tehtävän suorittamiseksi. 

Esimies johtaa esimerkillään

Esimiehenä Hirvikoski haluaa olla yksi porukasta.
– Ryhmätyön merkitys korostuu kaikessa. Päivystäjien välisen keskinäisen kommunikoinnin tulee olla mutkatonta. On esimiehenä osattava asettua työntekijän asemaan. Sama pätee asiakkaisiin. Hyvä asiakaspalvelija osaa kuunnella ja asettua asiakkaan asemaan, jotta päästään haluttuun lopputulokseen, Hirvikoski sanoo.
Myös huumorille on sijansa kuormittavassa työssä.
– Välillä läppä lentää, kun on pitkä työpäivä takana, mutta työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ilmapiiri on rento, hän toteaa.
– Hyvät asiakaspalvelutaidot, sujuva kommunikointi ja paineensietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia päivystäjälle. Myös ongelmanratkaisukyky ja tilannekuvan hahmottaminen korostuvat, kun on tehtävä päätöksiä nopeasti, Hirvikoski luettelee.

Korona lisännyt töitä hälytyskeskuksessa

Useissa paikoissa korona on hiljentänyt työtahtia tai työt ovat loppuneet kokonaan, mutta hälytyskeskuksessa vaikutus on ollut päinvastainen. Kun monet yritykset ja julkiset paikat ovat koronan vuoksi joko kiinni tai henkilökunta etätöissä, on tyhjien kiinteistöjen valvonnan tarve lisääntynyt.
Päivystäjät on jaettu kahteen eri tilaan, jotta toimintojen jatkuminen saataisiin turvattua, vaikka toinen puoli porukasta sairastuisi tai altistuisi.
- Jakaantuminen kahteen eri tilaan vaikuttaa aina yhteishenkeen ja Teamsia käytetään runsaasti yhteydenpitovälineenä. Mutta onneksi tämä on tilapäinen olotila ja jossain vaiheessa päästään taas kaikki saman katon alle, Hirvikoski lopuksi toteaa.